Varaa aika konsultaatioon: (+358) 40 554 9903 tai online-ajanvarauksella
Varaa aika konsultaatioon:
(+358) 40 725 1663 tai online-ajanvarauksella

Mitä on suonikohjut?

Laskimoissa on läpät, mitkä estävät veren valumisen alaspäin painovoiman takia. Yhdessä säären lihasten kanssa ne pumppaavat veren takaisin sydäntä kohti. Suonikohjut on jalkojen pinnallista suonistoa koskeva sairaus, jossa laskimoiden läpät eivät enää ylety yhteen ja jalkoihin muodostuu kyhmyjä eli suonikohjuja.

Kosmeettisten vikojen lisäksi suonikohjut voivat aiheuttaa myös kipua, turvotusta ja ihohaavoja. Suonikohjuista erotetaan vielä teleangiektaasit eli hämähäkkisuonet, jotka ovat saman sairauden kevyempi muoto.

Usein näkyvät suonikohjut ovat vain jäävuoren huippu ja koko sairauden laajuus vaatii tarkentavaa diagnosointia. Usein tämä tarkoittaa että sairaus ei rajoitu vain nähtäviin ongelmiin vaan syynä voi olla ongelmat laskimorungossa, syvissä laskimoissa tai yhdyssuonissa.

Miksi suonikohjuja muodostuu?

Suonikohjut on länsimaissa erittäin yleinen sairaus ja suonikohjuja löytyy joka neljänneltä ihmiseltä. Suonikohjujen yleisyys kasvaa iän kasvaessa, esimerkiksi alle 30 vuotiailla naisilla suonikohjuja esiintyy noin 8 %, mutta iän noustessa 50 vuoteen löytyy suonikohjuja jo 41 %:lla naisista.

Miehillä vastaavaa sairautta esiintyy huomattavasti vähemmän, mutta sama ikään liittyvä tekijä on löydettävissä myös miehillä.

Suonikohjut ovat myös perinnöllisiä. Esimerkiksi riski sairastua suonikohjuihin on noin 90 % luokkaa, jos molemmilla vanhemmilla on todettu suonikohjuja. Riskitekijät, kuten naissukupuoli, seisomatyö, tupakoiminen, ylipaino, raskaudet, ikä, pitkäkasvuisuus edesauttavat suonikohjutaudin puhkeamista. Riskifaktorit voivat nostaa verisuonten sisäistä painetta (seisomatyö, pitkäkasvuisuus, ylipaino) tai ne vaikuttavat verisuonten seinämiin (naissukupuoli, tupakointi, raskaudet, ikä) ja ajan kuluessa suonten seinämät heikentyvät ja suoniin muodostuun suonikohjuja.

Riskifaktorit:

r

Perinnöllisyys

r

Raskaus

r

Ylipaino

r

Naissukupuoli

r

Tupakoiminen

r

Seisomatyö

Millaisia vaivoja suonikohjut voivat aiheuttaa?

Helpommissa tapauksissa suonikohjut eivät aiheuta suurempia ongelmia – jaloissa on vain esteettisiä ongelmia. Sairauden edetessä tulee jalkoihin raskauden ja väsymyksen tunnetta pitkien seisonta jaksojen jälkeen, turvotusta, kutinaa ja kramppeja (suonenvetoa). Laajojen suonikohjujen ollessa kyseessä voi jalkoihin tulla kivulias pinnallinen laskimotulehdus – tromboflebiit. Suonikohjutaudin muututtua krooniseksi alaraajoihin tulee ihomuutoksia – pigmentaatiota, lipodermatoskleroosia. Vakavimmissa tapauksissa alaraajojen ihon aineenvaihdunta häiriintyy niin pahoin, että jalkoihin muodostuu kroonisia säärihaavoja. Harvoissa tapauksissa voi krooniseen säärihaavaan muodostua myös ihosyöpä. Kroonista laskimoiden vajaatoimintaa mitataan CEAP järjestelmällä.

CEAP luokat. C1 – hämähäkkisuonet, C2 – suonikohjuja, C3 – turvotus, C4 – ihon ja ihonalaiskudoksen muutoksia, C5 – edellä mainitut ja parantunut säärihaava, C6 – edellä mainitut sekä avoin säärihaava

Kuinka suonikohjuja hoidetaan?

Aiemmin koko taudin perusongelmana on pidetty näkyviä suonikohjuja ja koko hoito suunnattiinkin näkyvien suonikohjujen poistamiseksi. Vielä nykyäänkin useilla klinikoilla keskitytään vain kyhmyjen poistamiseen. Mutta hoito jossa ei keskitytä sairauden perussyyhyn, ei anna hyviä tuloksia. Nykyaikainen suonikohjujen hoito edellyttää tarkkaa diagnosointia jolla tutkitaan koko sairauden laajuus. Tämän jälkeen on mahdollista tehdä tarkka hoitosuunnitelma mikä myös takaa hyvän lopputuloksen.

Nykyaikaiseen suonikohjuhoitoon kuuluvat radiotaajuusablaatio (RFA), laser (EVLA) ja bioliima (Venaseal). Lisäksi tarvittaessa käytetään myös skleroterapiaa (vaahtoruiskutus, UGFS) ja miniflebektoomiaa (koukutus).

Telangiektasien eli hämähäkkisuonten hoitoon käytetään nykyään laseria tai skleroteraapiaa.


(Lue lisää henkilötietojen käytöstä)

Vastaanottovirkailija

Täytettyänne lomakkeen Teihin otetaan yhteyttä 24 h kuluessa ja sovitaan vastaanottoaika.

Lisäkysymyksiin vastaamme numerosta +358 40 554 9903.